Heittäydyn elämän virtaan!
Kun elämä antaa mahdollisuuksia, olen päättänyt tarttua niihin. Liian monesti olen ollut pelokas ja kieltäytynyt hyppäämästä elämän mukaan, mahdollisuuksiin joita on ollut tarjolla... eiku hetkonen..tai olen mä sittenkin hypännyt niihin, nyt kun tarkemmin ajattelee. Jos mahdollisuus mihin tahansa asiaan on tuntunut intuitiolla väärältä, tietysti silloin kieltäydyn. Ovet on vain avautuneet ja minä astunut sisään, huomatakseni, että jaahas, seuraava ovi on auki, no mennäänpä siitä.
Hoksasin, että elämä on matka. Ja matkasta pitää tietysti nauttia. Päämäärää en tiedä enkä ehkä halua tietää. Matkan ajattelin tehdä mukavaksi. Sellaiseksi mistä nautin, missä saan iloita ja kokea elämää.
Tällä kertaa hyppäsin kuvaajaksi haapavesi folkeille, vaikka väsymys oli aika infernaalista. Kokemus tapahtumakuvaamisesta oli eka kerta. Ja voi hyvänen aika kun dopamiini säiliöt täyttyi mielihyvästä ja onnistumisen kokemuksista. Niillä taas pääsee pitkälle eteenpäin. Meikä on tässä muutaman vuoden tehny ihan väärillä laitteilla hommia. Tai sitten olen vaan ihan paska kuvaaja ollu! :D Luulen, kuitenkin että olen vihdoin oppinut kuvaamaan ja käyttämään kameraa. Visuaalista silmää mulla on vaikka muille jakaa.
Nopee toimitus universumilta
Mietiskelin tuossa yks ilta, että mihinkäs sitä seuraavaksi lähtis kuvaamaan. Heitin jälleen tuonne mun henkityypeille ja universumiin sellasta toivetta tyyliin " missä mä kuvaan seuraavat tapahtumat" No eppä kuule arvaa, meni 2 minuuttia siitä manifestoinnista, niin mulle tuli kuvaviesti whatsappiin Ystävältäni Annalta, että tämmöinen festari etsii kuvaaja! Piru vietä että oli kyllä nopee toimitus universumilta!! Tänks!! 2 minuuttia!
Voi pyhäjyssäys.. naurahdin itekseen ääneen ja hymy levis kasvoille. Laitoin viestiä Annalle takaisin, että " Just manifestoin ja mietin, että missäs mää kuvaan seuraavaksi, universumi toimitti aika nopeen toimituksen"
Laitoin festarijärkkääjälle viestiä, että mitäpä jos tulisin! Arvaa mitä?! Mä menen nyt sitten kuvaamaan Rakkausfestareita Pihtiputaalle! Ja varmaan arvaat, ettei ole kyse nyt mistään kinkybileistä vaan ihan mun tyyppisten hörhöjen ituhippi männynkävyn syöjien ja helinäkeiju pölyssä olevien festarit, with LÖÖÖV! Minähän en siis lähtenyt tänä vuonna Natural High Healing Festareille, sillä koin muutamat vuodet raskaiksi siellä. Harmittelin kyllä pois jäämistä, mutta ei harmita enää. Mä pääsen kokemaan taas uutta ja hyppäämään elämän virtaan ihan tuntemattomien mukaan. Enkä tiedä yhtään mihin olen taas menossa mutta sen tiedän, että tänne mun piti mennä. Elämä tuo eteen mahtavia kokemuksia ja mahdollisuuksia, jos vain uskaltaa tarttua niihin.
Minä hyppään täysiä elämän virtaan. Aion nauttia tästä elämän tarjoamasta matkasta täysiä!